Ruusunpunaisia unelmia vai mustanpuhuvia tunnelmia?
Minua eivät ole koskaan puhutelleet beiget tai hattaransävyiset, hempeillä sydämillä koristetut asiat. Etenkään vaatteissa. Minä haluan mustaa ja verenpunaista ja noitamaisen violettia, pääkalloja ja lepakoita! Elettiin alkuvuotta 2021 ja tuskailin maailmanluokan suurimman ongelman kanssa. Minulla oli kilo karheaa, 100% villalankaa ja halu käyttää se johonkin. Villatakki! Se sen täytyy olla, kun pakkasmittari kiihdytteli reilusti yli kahdenkymmenen pakkasasteen. Osasinko minä neuloa? Juuuuu. Kouluajoilta muistan ne kamalat räpellykset joita joku hyvänä päivänä hämärässä saattaisi lapasiksikin sanoa. Eli kyllä, voin aivan hyvin lähteä tekemään villatakkia.
Vaaleanpunaisia, ruusukuvioisia, sydämiä helmassa, söpöä pitsiä… Selasin lukemattomia ohjeita ja minusta tuntui, että ne toistivat aivan samaa kaavaa. Sopivaa sellaiselle henkilölle, joka pitää söpöstä ja romanttisesta tai vaihtoehtoisesti beigestä ja pelkistetystä. Mutta ei minulle. Valitsin kuitenkin ohjeen, jossa oli mielestäni mukava helma ja palmikko reunassa. Enhän minä mitään ymmärtänyt langalle sopivista puikoista tai neuletiheydestä. Minulla oli mummon perintöpuikot, pitkät ja suorat ja nimetön lanka, joka melkein hiersi sormeeni uran neuloessa. Ongelmia tuli heti tuossa kainalon kohdilla, en nimittäin enää ymmärtänyt yhtään mitään mitä ohjeessa sanottiin, en vaikka olisin päälaellani seisonut. Päädyin sitten neulomaan omatoimisesti ja kokeilemaan vaatekappaletta joka välissä, jotta pystyin tekemään muutoksia mihin suuntaan vain vartaloni niitä tarvitsi. Alkuperäisestä ohjeesta taisi olla loppuvaiheessa enää jäljellä palmikko. Villatakki oli aivan liian iso, se oli tehty aivan liian suurilla puikoilla lankaan nähden ja lankakin on oikeasti aivan liian karheaa tuollaiseen vaatteeseen, mutta valmis siitä tuli!
Suivaantuneena en päässyt yli tämän ohjeen kammottavuudesta. Miten tuollaisia harakanvarpaita ja kryptisiä lauseita pystyy kukaan muka ymmärtämään? Miksi asioita ei kerrota selkeästi, vaan pitää olla joku maailmanluokan nero tajutakseen mitä siinä haetaan? Kuinka vaikeaa se nyt voi muka olla?
Aijjai. Eipä tiennyt Satu minne hyppäsi pääedellä tutkimatta onko pohjaa laisinkaan vastassa. Melkein heti perään kysyin itseltäni mikä minusta tulee isona, koska jälleen kerran olin päätynyt tilanteeseen, jossa ihmettelin asiaa? Entäpä neulesuunnittelija, voisin suunnitella vaatteita aivan omaan tyyliini! Pääkalloja, myyttisiä hahmoja ja pitkiä helmoja, kuulostaa hauskalta. Siitä alkoi jotakuinkin melko hullut ajat.
Nyt huomioksi se, että silloin kun minä saan jonkin tuon laatuisen ajatuksen, niin siitä on hyvin kaukana semmoinen pieni harrastuksenomainen mielenkiinto aiheeseen. Ehei. Silloin luetaan joka ikinen aiheeseen liittyvä kirja kirjastosta, pengotaan suomeksi ja englanniksi kaikki nettisivut, jolla puhutaan vähänkään vaatteen neulomisesta teoriassa ja käytännössä, toisella kädellä tilataan ihan järjetön määrä lankoja ja toisella kädellä piirretään ensimmäisiä mallipiirroksia ja opetellaan aamusta pitkälle yöhön esimerkiksi lankadominanssia kirjoneuleessa ja lyhenteitä, erilaisia tapoja kaventaa ja lisätä silmukoita, silmukoiden luomismetodeja ja miten silmukat päätellään useilla eri tavoilla. Silloin nähdään unia erilaisista neulepinnoista ja päivisin ei muisteta edes syödä, kun aivot hakevat tietoa miten ja miksi jokin vaatekappale rakennetaan tietyllä tavalla ja miten se vaikuttaa istuvuuteen yms.
Noitametsän neuleet olivat saaneet alkunsa. Esittelen teille nyt neljä ensimmäistä ohjetta, jotka olen koskaan Noitametsälle tehnyt, yksi niistä on yhä tänäkin päivänä Noitametsän kaikista ohjeista suosituin vuosi toisensa jälkeen. Kiitos siitä!
Olentojaolentoja-sukat ovat ensimmäinen ikinä julkaisemani ohje. Katsoin tyhjää paperia edessäni ja mietin, että kuinkahan monta myyttistä hahmoa ja olentoa minä pystyisin yhteen sukkamalliin oikein tunkemaan. Aika monta, voit vaikka laskea itse! Olentojaolentoja-sukat ovat yllättävän nopeat tehdä, koska ne neulotaan langasta, jonka juoksevuus on 100 g=200m (7-veljestä, kaupunkilanka yms.) Hauskana yksityiskohtana sukissa on paitsi koko sukassa oleva kuviointi, että pohjasta löytyvä tassu.
Olentojaolentoja-sukat eivät ehkä ole aivan aloittelijalle, heille on parempi seuraavaksi ilmestyneet Kallosella-sukat, joissa pääsee opettelemaan kirjoneuletta varsin maltillisella kuvioinnilla ja lankojen sitomisella. Kallosella-sukat ovat siitä mukavat, että ohje on kokoihin 36-46, joten sitä on helppo varioida useampaankin jalkaan sopivaksi. Jokaisen pääkallon erilainen ilme myös tuo hauskuutta sukan varteen ja nilkan resori saa sukan pysymään paremmin jalassa.
Seuraavaksi ilmiintyivät Kallovie-lapaset. Halusin tehdä jotkin koristeelliset, mutta silti teemaani sopivat lapaset kirjoneuleella, niistä kun tulee ihanan lämpimät kirjoneuleen ansiosta. Pääkalloja ja kiekuroita siis, sopii! Näissä lapasissa on kiilapeukalo, joten se istuu hyvin käteen kuin käteen ja kokoa voi varioida muuttamalla puikkokokoa isommaksi.
Sitten kruununjalokiveni, kaikista suuritöisin, mutta samalla suosituin ohjeeni Olipakerran-mekko saapui ajatuksiini. Mielikuvissani näin ilmavan kevyen, valtavalla helmalla ja hieman pussimaisilla hihoilla varustetun linnanneitomaisen (tai metsän noitamaisen) mekon. Neuloin ja kirjoitin ohjetta yötä päivää kahden viikon ajan, sillä niin kova hinku tällä ohjeella oli saapua päivänvaloon. Heitin ensimmäiset kuvat testineulojilleni ja mietin, että he ovat varmaan aivan kauhuissaan, työmaa tähän mekkoon on valtava vaikka se ei vaikea olekaan. Heidän suosiollisella avustuksellaan Noitametsän ensimmäinen oikea ja iso vaate pääsi syntymään ohjeeksi asti. Olipakerran-mekon alpakka-silkkilanka on kevyttä, pörröistä ja ihanan pehmeää, mutta olen kuullut urbaanilegendan, että onpa jotkut omanelämänsä neulevirtuoosit lähteneet taklaamaan ohjetta mm. suomilampaan langalla. Se on mahtavaa, aina kannattaa kokeilla uusia lankoja! Mikäli haluat muutamia vinkkejä langan vaihtamisesta toiseksi, käy lukemassa tämä artikkeli aiheesta.
Mikä näistä Noitametsän ensimmäisistä neuleohjeista on sinun suosikkisi?